Jollain tapaa ahdistunut olo. En tosiaankaan tiedä mistä johtuu, mutta ahdistaa kuitenkin. Tuntuu kun joku puristaisi liian lujaa sisältä päin, eikä pysty ajamaan sitä jotain pois. Ei ollenkaan mukava olotila.

Tulin taas lukeneeksi liikaa ficcejä tällä viikolla. Siirryin jopa lukemaan eglanniksi, oikeastaan en lukenut mitään suomeksi. Huomaa taas, että alkaa suojua nopeammin ja helpommin koko lukeminen. Hauskaa omalla tavallaan. Huomenna jaksaa taas kirjottaa omaa ficciäni, ainakin luulisin, kun lähdetään serkun synttäreille. Autossa on mukava kirjoittaa, jos vaan saa ajatukset pysymään kasassa.

Olen myös iloinen, samaan aikaan kun ahdistunut, saan lainata jatkossa iso-veljeni mp3, koska hänellä ei ole kuulokkeita. Yngh, mukavaa kun ostin miitti-matkaa varten alkuvuodesta omat ja uudet ja toimivat kuulokkeet. Oikein mukavaa tosiaan, vaikka silloin lainasinkin pikku-siskoni soitinta.

Taidan lähtä tekemään niitä typeriä koulu-juttuja, joita en huomenna jaksa tehdä.